Julkaisujen ja kirjojen lihotus

Jos offset-painojulkaisussa on käytetty useita painovärejä samalla sivulla, painovärit on kohdistettava muiden painovärien kanssa niin, että niiden rajalle ei jää saumaa. Tarkkaa kohdistusta ei kuitenkaan voi suorittaa jokaisella painokoneen läpi kulkevalla arkilla, joten kohdistusvirheitä saattaa esiintyä. Kohdistusvirheen vuoksi painovärien rajalle jää sauma.

Kohdistusvirheet voi korjata laajentamalla objektia niin, että se limittyy erivärisen objektin kanssa. Tätä kutsutaan lihotukseksi. Kun painovärejä sijoitetaan päällekkäin, yleensä päällimmäinen painoväri syrjäyttää eli poistaa alla olevat automaattisesti, jotta värit eivät sekoittuisi. Lihotuksessa on kuitenkin käytettävä painovärien päällepainatusta, jossa värit painetaan toisensa päälle niin, että ne limittyvät ainakin osittain.

Usein lihotuksessa käytetään levitystä eli vaalean objektin laajentamista tumman objektin päälle. Kahdesta vierekkäisestä väristä tummempi määrittää objektin tai tekstin reunan, joten vaalean värin laajentaminen tumman rajan päälle säilyttää objektien rajan.

Lihotustavat

Julkaisu voidaan lihottaa käyttämällä seuraavia menetelmiä eri tavoin yhdistettyinä:

• Käytä prosessivärejä, joita ei tarvitse lihottaa.

• Päällepaina musta.

• Päällepaina viivat ja täytöt manuaalisesti.

• Käytä Adobe InDesign CS4:n yhdysrakenteista lihotusta tai Adoben erottelua rasteroinnin yhteydessä.

• Lihota tuotu kuva käyttämällä sen kuvitusohjelman ominaisuuksia, jolla kuva on tehty. Lisätietoja on sovellusten käyttöoppaissa.

  Valitse lihotusmenetelmä, joka täydentää käyttämääsi väritulostuksen työnkulkua, esimerkiksi Adobe PostScriptiä tai PDF:ää.

Voit välttää lihotustarpeen poistamalla kohdistusvirheiden mahdollisuuden värien käytössä. Estä kohdistusvirheet varmistamalla, että vierekkäiset prosessivärit käyttävät samoja painovärejä. Jos esimerkiksi määrität tummanvioletin viivan, jossa on kirkkaanpunainen täyttö, molemmat värit sisältävät paljon magentaa. Viivan ja täytön yhteinen magenta painetaan yhtenä alueena, joten jos muissa prosessiväreissä tapahtuu kohdistusvirheitä, magentan painolevyn ansiosta niiden välit eivät näy selvästi.

Tietoja automaattisesta lihotuksesta

InDesign pystyy lihottamaan värilliset julkaisut automaattisesti yhdysrakenteisella ohjelmalla tai käyttämään samankaltaista mutta tehokkaampaa Adobe-rasterointiprosessoria. Se toimii Adobe PostScript -tulostimissa, jotka tukevat Adobe-rasterointiprosessoria.

Kumpikin lihotusohjelma osaa laskea tarkasti, millaisia muutoksia julkaisun tekstin ja kuvien reunoihin on tehtävä. Ne soveltavat lihotusmenetelmiä saman objektin eri osiin, vaikka tekstin tai InDesign-objektin takana olisi useita eri värejä. Lihotuksen säädöt ovat automaattisia, ja voit luoda lihotuksen oletusarvoja eri sivualueita koskevien vaatimusten mukaan. Lihotuksen vaikutukset näkyvät ainoastaan lihotusohjelman tuottamissa värierotteluissa, eivät InDesignin näytössä.

Ohjelma havaitsee värikontrastit ja sitten luo lihotukset vierekkäisten värien neutraalin tiheyden (vaaleuden tai tummuuden) perusteella. Useimmiten ohjelma levittää vaaleampia värejä vierekkäisten tummempien värien päälle. Lihotusoletusarvot-paneelissa määritetyt lihotusasetukset vaikuttavat lihotusohjelman tuloksiin.

Automaattisen lihotuksen vaatimukset

Julkaisujen lihottamiseen InDesignin yhdysrakenteisella ohjelmalla tarvitaan erotteluja tukeva PPD-tiedosto.

Tarvitset seuraavat laitteet ja ohjelmat julkaisujen lihottamiseen Adobe-rasterointiprosessorilla:

• Adobe PostScript Level 2 -tulostimen tai uudemman, jonka rasterointiprosessori tukee Adobe-rasterointia. Kysy laitteen valmistajalta tai tulostuspalvelusta, tukeeko PostScript-tulostin lihottamista Adobe-rasterointiprosessorilla.

• PPD (PostScript Printer Description) -tiedosto Adobe-rasterointiprosessoria tukevaa tulostinta varten. Tämä PPD-tiedosto on valittava tulostimen asennuksen yhteydessä.

Sisäänrakennetun lihotuksen ja Adobe-rasterointiprosessorin eroja

Jos käytät yhdysrakenteista lihotusta, voit tehdä värierottelun InDesignilla tai Adobe-rasterointiprosessorilla. Adobe-rasterointiprosessorilla lihottaminen edellyttää, että teet erottelutkin Adobe-rasterointiprosessorilla.

Yhdysrakenteiset lihotusleveydet rajoittuvat 4 pisteeseen riippumatta lihotusleveydelle annetusta arvosta. Suurempi lihotusleveys edellyttää Adobe-rasterointiprosessorin käyttämistä.

Yhdysrakenteisella lihotusohjelmalla ei voi lihottaa sijoitettuja EPS-vektorikuvia. Adobe-rasterointiprosessorilla voidaan lihottaa kaikki tuodut kuvat.

Tuotujen bittikarttakuvien lihottaminen

Sisäisellä lihotusohjelmalla voidaan lihottaa valokuvat ja muut kuvat tekstiin ja grafiikkaan. Bittikarttakuvat on tallennettava aidosti pikselipohjaisessa tiedostomuodossa, joka tukee painoalan värivaatimuksia. PSD (Photoshop) ja TIFF ovat sopivimmat muodot painettaviin julkaisuihin. Kysy neuvoja tulostuspalvelusta, ennen kuin käytät muita muotoja.

Jos käytät OPI (Open Prepress Interface) -palvelinta, varmista, että se luo vain sijoittelemiseen tarkoitetut FPO-kuvat TIFF- tai PSD-muotoisina. Jos kuvat ovat TIFF- tai PSD-muotoisia, voit ehkä käyttää sisäistä lihotusohjelmaa, kunhan et valitse Jätä pois (OPI) -asetusta tulostettaessa. (Jätä pois (OPI) -asetukset näkyvät Tulosta-valintaikkunan Lisäasetukset-kohdassa, jos PostScript-tulostin on valittu.)

Tuodun vektorigrafiikan lihottaminen

Sekä Adobe-rasterointiprosessorilla että yhdysrakenteisella lihotusohjelmalla voidaan lihottaa InDesign-työkaluilla luotu teksti ja grafiikka sekä sijoitetut PDF-vektoritiedostot. Yhdysrakenteisella lihotusohjelmalla ei kuitenkaan voi lihottaa sijoitettuja EPS-vektorikuvia.

InDesignissa luodut tekstit, reitit ja kehykset eivät lihotu oikein, jos ne limittyvät sellaista sijoitettua grafiikkaa sisältävien kehysten kanssa, joita ei voi lihottaa yhdysrakenteisella ohjelmalla. Tällaisia ovat esimerkiksi EPS-vektorikuvat. (Nämä objektit lihottuvat kuitenkin oikein Adobe-rasterointiprosessorilla.) Yhdysrakenteisen lihotusohjelman käyttäminen EPS-vektorikuvia sisältävissä julkaisuissa voi onnistua kuvan kehystä säätämällä. Jos sijoitettu EPS-kuva ei ole nelikulmio, yritä lähentää sen kehystä kuvaa kohti ja kauemmaksi muista objekteista. Voit sovittaa grafiikkakehyksen tarkemmin grafiikan ympärille valitsemalla Objekti > Rajaava reitti.

Tekstin lihotus

Sekä Adobe-rasterointiprosessorilla että yhdysrakenteisella lihotusohjelmalla voidaan lihottaa tekstimerkkejä muihin teksteihin ja kuviin. (Yhdysrakenteinen lihotus vaatii, että teksti ja kuvat luodaan InDesignissa. Ne eivät siis saa sisältyä tuotuihin kuviin.) Useiden eri taustavärien päälle ulottuva tekstimerkki lihottuu oikein kaikkiin väreihin.

Adobe-rasterointiprosessorilla voidaan lihottaa kaikentyyppisiä kirjasimia. Yhdysrakenteinen lihotustoiminto taas toimii parhaiten vain Type 1-, OpenType- ja Multiple Master -kirjasimia käytettäessä. TrueType-kirjasimien käyttäminen voi aiheuttaa epätasaisen lihotuksen. Jos julkaisussa tarvitaan TrueType-kirjasimia ja haluat käyttää yhdysrakenteista lihotusohjelmaa, muunna TrueType-teksti ääriviivoiksi valitsemalla se ja sen jälkeen Teksti > Luo ääriviivat. Teksti muuttuu InDesign-objekteiksi, joiden lihottaminen onnistuu luotettavasti. Muista, että ääriviivoiksi muunnettua tekstiä ei voi enää muokata.

Lihotuksen nopeuttaminen

Käytitpä sitten Adobe-rasterointiprosessoria tai sisäistä lihotusohjelmaa, voit säästää aikaa jättämällä käsittelemättä ne sivut, joita ei tarvitse lihottaa. Tällainen sivu sisältää esimerkiksi vain mustaa tekstiä. Voit käyttää lihotuksen esimäärityksiä, jotka toimivat vain lihotusta vaativilla sivuilla.

Sisäisen lihotuksen nopeus määräytyy·tietokoneen nopeuden mukaan. Jos lihotat pitkän julkaisun jokaisen sivun, valitse nopein käytettävissä oleva tietokonejärjestelmä. Lihotusohjelma käyttää tietokoneen kiintolevyä erittäin paljon, joten myös nopeasta kiintolevystä ja väylästä on etua.

Jos haluat tietokoneiden olevan käytettävissä muihin tehtäviin mahdollisimman suuren osan ajasta, käytä Adobe-rasterointiprosessoria, joka lihottaa kaikki sivut rasterointiprosessorissa tietokoneen sijasta.

Sisäisen lihotusohjelman levytila

Kun lihotusohjelma käsittelee kaikkien lihottamista vaativien värialueiden reunat, se luo hyvin monta reittiä, joita ainoastaan tulostin käyttää (ne eivät tallennu julkaisuun). Adobe-rasterointiprosessori käsittelee ja tallentaa nämä lisäreitit itse, kun taas sisäinen lihotusohjelma käyttää tietokoneen kiintolevyä lihotusreittien tilapäisenä tallennusalueena. Vapauta mahdollisimman paljon kiintolevytilaa ennen lihotusta.

Levytilavaatimukset riippuvat useista asioista, joten tietyn lihotustyön vaatimuksia ei voi ennustaa. Lihotusohjelman levytilavaatimukset todennäköisesti kasvavat, kun seuraavat ominaisuudet suurenevat julkaisussa:

• lihotussivualueille kuuluvien sivujen määrä

• limittäisten värillisten objektien määrä

• lihotettavien kuvien määrä

• lihotettavan tekstin määrä

• lopullisen tulosteen resoluutio.

  Jos sisäistä lihotusohjelmaa käyttävä tulostustyö keskeytetään tai siltä loppuu levytila, kiintolevylle voi jäädä lihotustietoja. Voit tarvittaessa sulkea sovelluksen ja etsiä ja poistaa tilapäiset tiedot kansiosta C:\Temp (Windows). Käynnistä Mac OS-järjestelmässä tietokone uudelleen.

Julkaisun tai kirjan lihottaminen

Älä muuta lihotuksen oletusasetuksia, ennen kuin olet neuvotellut tulostuspalvelun kanssa ja ymmärrät, miten lihotusasetusten vaikutus muuttuu julkaisun ja tulostustilanteen mukaan.

Kun lihotat yhteen kirjaan kuuluvia useita julkaisuja, liitä mukautetut lihotusoletusarvot kirjan julkaisujen eri sivualueisiin. Lihotusasetuksia ei voi liittää kokonaiseen kirjaan. Ristiriitaiset oletusarvot voi kuitenkin korjata julkaisusta.