Polut Photoshopissa

Polut käyttävät vektorimatematiikkaa määrittämään käyriä ja viivoja, jotka säilyvät tarkkoina kaikissa kokoissa.Toisin kuin pikselipohjainen sisältö, joka sumentuu suurennettaessa, polut pysyvät täysin tarkkoina kaikissa mitoissa.

Polut muodostavat perustan tarkoille valinnoille, vektorimaskeille, muototasoille ja painotöiden rajapoluille.Kun ymmärrät polun rakenteen, voit työskennellä tehokkaammin näiden toisiinsa liittyvien ominaisuuksien kanssa.

Polun rakenteen perusteet

Polku koostuu yhdestä tai useammasta segmentistä, jotka on yhdistetty tukipisteillä.Jokainen segmentti on suora viiva tai käyrä kahden tukipisteen välillä.Photoshop käyttää näitä matemaattisia määritelmiä ja hahmontaa polkuja missä tahansa resoluutiossa laadun heikkenemättä.

Polku voi olla avoin tai suljettu.Avoimessa polussa on selkeät alku- ja loppupisteet, kuten aaltoilevassa viivassa tai kaaressa.Suljettu polku palaa takaisin alkupisteeseensä ja muodostaa täydellisiä muotoja, kuten ympyröitä, suorakulmioita tai mukautettuja monikulmioita.

Tukipistetyypit

Tukipisteet osoittavat, mistä polun segmentit alkavat ja mihin ne päättyvät.Kaksi tukipistetyyppiä määrittää, miten käyrät käyttäytyvät.

Tasoituspisteet luovat sulavia käyriä, joissa polku kulkee tukipisteen läpi ilman äkillisiä suunnanmuutoksia.Polku säilyttää jatkuvan kaarevuuden molemmilla puolilla, mikä tuottaa luonnollisia muotoja ja sulavia siirtymiä.Tasoituspisteissä näkyy suuntaviivat, jotka ulottuvat tukipisteen molemmilta puolilta.

Kulmapisteet luovat jyrkkiä kulmia tai äkillisiä suunnanmuutoksia polkuun.Molemmin puolin olevat segmentit voivat kaartua itsenäisesti tai kohdata suorissa kulmissa.Kulmapisteet määrittävät tarkasti, mistä käyrät alkavat ja mihin ne päättyvät, minkä ansiosta ne ovat olennaisia geometrisille muodoille tai suunnittelulle, joka vaatii selkeitä kulmia.

Visuaaliset merkit osoittavat tukipistetyypin.Valitut tukipisteet näkyvät täytettyinä neliöinä, ja valitsemattomat tukipisteet näkyvät tyhjinä neliöinä.Ohjausviivojen esiintyminen ja käyttäytyminen kertovat, työskenteletkö tasoituspisteiden vai kulmapisteiden kanssa.

Ohjausviivat ja -pisteet

Kaarevilla polun osilla ohjausviivat lähtevät tukipisteistä hallitsemaan käyrän muotoa ja kulmaa.Jokainen ohjausviiva päättyy ohjauspisteeseen, joka on pieni, täytetty ympyrä; sitä siirtämällä voit muotoilla käyrät uudelleen.

Ohjausviivat toimivat kahvojen tavoin ja vetävät käyriä määrättyihin suuntiin.Ohjausviivan kulma määrittää käyrän suunnan, ja sen pituus säätää, miten pitkälle käyrä ulottuu ennen kuin se kääntyy kohti seuraavaa tukipistettä.Pidemmät ohjausviivat luovat voimakkaampia käyriä, ja lyhyemmät luovat loivempia taipumia.

Tasoituspisteet ja kulmapisteet käyttäytyvät eri tavalla, kun säädät ohjausviivoja.

Tasoituspisteissä yhden ohjausviivan siirtäminen vaikuttaa samanaikaisesti vastakkaiseen ohjausviivaan.Ne pysyvät suorassa linjassa tukipisteen kautta, jotta käyrä virtaa sujuvasti.Tämä linkitetty käyttäytyminen luo sulavia, jatkuvia käyriä, jotka ovat tyypillisiä organisille muodoille.

Kulmapisteissä ohjausviivat toimivat itsenäisesti.Yhden ohjausviivan säätäminen vaikuttaa vain tukipisteen sillä puolella olevaan käyrään, eikä vastakkainen käyrä muutu.Tämä itsenäisyys luo jyrkkiä siirtymiä, S-käyriä tai muotoja, joissa virtaavat käyrät kohtaavat suorat osat.

Kaarevat osat voivat näyttää yhden tai kaksi ohjausviivaa riippuen siitä, liittyvätkö ne suoriin osiin vai muihin käyriin.Käyrä, joka johtaa suoraan viivaan, tarvitsee muotonsa määrittämiseen vain yhden ohjausviivan.

Polkukomponentit

Yksittäinen polkukohde voi sisältää useita erillisiä, toisiinsa liittymättömiä muotoja, joita kutsutaan polun komponenteiksi.Kukin polun erillinen ääriviiva muodostaa oman komponenttinsa, vaikka ne ovatkin osa samaa polkurakennetta.

Polun komponentit korostuvat erityisesti muototasojen kanssa työskenneltäessä.Kukin muototason muoto edustaa erillistä polun komponenttia tason vektorimaskissa.Nämä komponentit voivat olla päällekkäin, yhdistyä tai vähentää toisiaan ja luoda monimutkaisia koosteita säilyttäen samalla itsenäisen muokattavuuden.

Polun komponentit selittävät, miksi monimutkaisen polun yhden osan valitseminen ei automaattisesti valitse erillisiä muotoja.Ne selittävät myös, miten muototasot sisältävät useita erillisiä objekteja, jotka ovat vuorovaikutuksessa polkutoimintojen avulla säilyttäen samalla yksilölliset määritelmänsä.

Polun anatomia käytännössä

Näiden anatomisten osien tunnistaminen auttaa ymmärtämään, mitä näet, kun polkuja esiintyy työssäsi.Valitut polut näyttävät kaikki tukipisteensä, ja suuntaviivat sekä suuntapisteet näkyvät kaarevissa osissa.Tämä visuaalinen palaute näyttää tarkalleen, missä voit tehdä säätöjä ja miten matemaattiset käyrät on tällä hetkellä määritelty.

Näiden osien välinen suhde määrittää polun lopullisen ulkoasun.Suorat segmentit yhdistävät kulmapisteet suoraan, kaarevat segmentit virtaavat tasoituspisteiden läpi luonnollisin siirtymin, ja suuntaviivat muotoilevat tarkasti kunkin käyrän luonteen.