Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu?

Tässä dokumentissa on perusohjeita niille jotka:

  • työskentelevät RGB-kuvien kanssa, jotka on luotu Photoshopilla tai otettu digitaalikameralla tai skannerilla,
  • haluavat tulostaa kuvia mustesuihkutulostimella.

Tämä dokumentti ei tarjoa vastauksia niille jotka:

  • tarvitsevat mitattavissa olevaa väritarkkuutta,
  • haluavat vain lähettää kuvansa verkkoon,
  • lähettävät kuvat verkkopalveluun tulostettaviksi,
  • valmistelevat kuvia painokonetta varten,
  • työskentelevät kuvien kanssa CMYK-väritilassa.

Mitä värinhallinta on?

Värinhallinta viittaa tekniikkaan ja prosesseihin, joita käytetään sen varmistamiseksi, että värit esitetään eri laitteilla mahdollisimman lähellä sitä, millaisiksi ne on tarkoitettu. Mikään näyttöväline tai tulostin ei voi näyttää vastaavaa kirkkaus- ja väriskaalaa kuin mitä ihmissilmä näkee, eivätkä kaksi laitetta (joihin luetaan myös erilaiset tulostuspaperit) näytä keskenään täsmälleen samaa kirkkaus- ja väriskaalaa.

Samaan käyttöön tarkoitetut eri laitteet reagoivat lisäksi eri tavoin: jos vaihdat näytön toiseen muuttamatta ohjelmistoasetuksia, kuvat näyttävät uudella näytöllä erilaisilta. Jos vaihdat tulostimen paperin toisenlaiseen muuttamatta ohjelmistoasetuksia, kuvat näyttävät uudella paperilla erilaisilta.

Värinhallinta tarjoaa ratkaisuja näihin ongelmiin. Voit saada melko hyviä tuloksia pienellä määrällä laitteita ja käyttäessäsi hieman aikaa joihinkin yksinkertaisiin toimenpiteisiin. Jos tarvitset mitattavissa olevaa erityistä tarkkuutta, se vaatii monimutkaisempia toimenpiteitä ja laitteita. Tämä dokumentti painottuu vahvasti yksinkertaisten ratkaisujen suuntaan. Värinhallinnan avulla pääset niin lähelle alkuperäistä kuin fysiikan lait sallivat, mutta näytön ja tulosteen välillä tulee aina olemaan ero (katso alla). Mikä tärkeintä, värinhallinnan avulla ero on johdonmukainen ja ennustettava. Tulosteesi eivät tule olemaan joskus vihreitä ja joskus vaaleanpunaisia tai yllättävän tummia tai vaaleita.

Mitä väriprofiilit ovat?

Värinhallinta perustuu väriprofiilien käyttöön. Käsittelemme seuraavassa kahdenlaisia väriprofiileja:

  1. Laiteprofiilit on liitetty laitteeseen, esimerkiksi näyttöön tai tulostimeen ja tiettyyn musteeseen ja paperiin. Ne kuvaavat, kuinka kyseinen laite näyttää värin sekä sen, mitä värejä se voi ja mitä se ei voi näyttää.
  2. Työskentelyprofiilit on liitetty dokumenttiin Photoshopissa, esimerkiksi digitaalikameralla otettuun kuvaan. Ne kuvaavat, kuinka dokumentin RGB-arvot vastaavat näkemiämme värejä ja määrittävät, mitä värejä dokumentissa voidaan näyttää. Dokumentin työskentelyprofiili on määritelty dokumentin luonnin yhteydessä. Dokumentti voi olla JPEG-tiedosto digitaalikamerasta tai skannerista, uusi Photoshopilla luotu dokumentti tai dokumentti, joka on luotu avaamalla digitaalikameran raakakuva Adobe Camera Raw’ssa. Kaksi yleisintä työskentelyprofiilia on sRGB ja AdobeRGB.

1. ProPhotoRGB. Tätä väritilaa käyttävät ne, jotka haluavat varmistua, että kuvien kaikki mahdollinen väritieto säilyy. Tätä toimintoa haluavat todennäköisesti käyttää vain ne, jotka tietävät, miksi he haluavat käyttää sitä, ja se soveltuu parhaisiin tulostimiin. Tärkein ProPhotoRGB-väritilaan liittyvä asia on, että kannattaa työskennellä 16-bittisessä tilassa välttyäkseen lisävärien mahdollisesti aiheuttamalta riskiltä: näkyvät erot värien välillä. ProPhotoRGB voi näyttää paljon enemmän värejä kuin jopa AdobeRGB, myös sellaiset värit (näitä on melko vähän), jotka parhaat mustesuihkutulostimet pystyvät tulostamaan, mutta joita AdobeRGB ei pysty näyttämään. Se sisältää myös suuren määrän sellaisia värejä, jotka digitaalikamera pystyy tallentamaan, mutta joita ei voi näyttää millään laitteella tai tulostimella sekä lisäksi värejä, joita ihmissilmä näkee, mutta joita ei voi tallentaa eikä näyttää millään laitteella. Mitä hyötyä näin suuresta määrästä värejä on, jos niitä ei voi näyttää eikä tulostaa? Ensinnäkin voit varmistua siitä, ettei mitään tietoa, jota kamerasi on tallentanut, mene hukkaan ennen kuin se on välttämätöntä (eli kun tulostat tai näytät tiedoston jollakin laitteella). Voit esimerkiksi tehdä suuren sävy- tai kylläisyysmuutoksen, joka muuttaa purppuranpunaiset sävyt, joita ei ole aiemmin ollut mahdollista näyttää tai tulostaa, syvänsinisiksi sävyiksi, joita voi näyttää. Voit myös suorittaa useita muokkaustoimenpiteitä, jotka väliaikaisesti luovat äärimmäisiä värejä, joita ei voi tulostaa ja myöhemmin palauttaa ne tulostettavaksi väriskaalaksi (jos esimerkiksi tehostat värikylläisyyttä koko kuvassa ja sitten vähennät sitä joissakin kohdissa). Näiden lisävärien avulla voit tehdä sen ilman, että kuvan värierot katoavat. ProPhotoRGB-profiilissa on kuitenkin myös haittapuoli: välttääksesi näkyvät erot värien välillä sinun tulee työskennellä 16-bittisessä tilassa, mikä taas kaksinkertaistaa tiedostojen koot, vaaditun muistin määrän ja toimintojen vaatiman ajan. Useimmat Photoshopin toiminnot ovat käytettävissä 16-bittisessä tilassa, mutta monet luovista suodintoiminnoista eivät ole.

AdobeRGB näyttää enemmän värejä kuin sRGB — se sisältää erityisesti enemmän kylläisiä värejä kuin mitä mustesuihkutulostimet pystyvät tulostamaan. Tämä profiili soveltuu parhaiten keskitasoisille tulostimille. Joten jos aiot tulostaa kuvia mustesuihkutulostimella, AdobeRGB on kenties sopivin työskentelytila. Saat sen käyttöösi määrittämällä digitaalikameran tai skanneriohjelmiston tulostamaan AdobeRGB-tiedostoja, määrittämällä tulostusasetukset Adobe Camera Raw’ssa niin että se tulostaa AdobeRGB-tiedostoja tai, jos luot uusia tiedostoja Photoshopilla, valitsemalla Adobe RGB:n Väriprofiili-ponnahdusikkunasta, joka löytyy Uusi dokumentti -valintaikkunan Lisäasetukset-osiosta.

sRGB näyttää vähemmän värejä kuin AdobeRGB. Mustesuihkutulostimet pystyvät tulostamaan useita näistä väreistä. Tämä profiili on paras tulostimille, jotka sisältävät myös skannerin ja/tai faksin. Joten jos käytät sRGB-profiilia, et näe joitakin kylläisimpiä värejä, jotka digitaalikamera tai skanneri on tallentanut ja joita tulostin pystyisi tulostamaan. sRGB sisältää kuitenkin suurimman osan väreistä, joita useimmissa kuvissa on. Useimmissa verkkoon kytketyissä näytöissä ei ole minkäänlaista värinhallintaa, mutta niissä on laiteprofiilit, jotka vastaavat melko hyvin sRGB-profiilia, ja monet verkon tulostuspalvelut vaativat tiedostoja, joissa on käytössä sRGB-profiili. Tämä tarkoittaa sitä, että jos julkaiset tiedostoja verkossa tai lähetät niitä tällaiseen verkkopalveluun, sinun tulisi joko käyttää sRGB-profiilia tai muuntaa tiedosto sRGB-muotoon ennen julkaisemista tai lähettämistä. Voit muuntaa dokumentin sRGB-muotoon joko valitsemalla Muokkaa > Muunna profiiliksi ja valitsemalla sRGB Kohdetilaksi (jätä muut asetukset ennalleen) tai valitsemalla Muunna sRGB-muotoon -valintaruutu, joka löytyy Tallenna Webiä ja laitteita varten -valintaikkunasta, kun tallennat JPEG-tiedoston verkossa käyttöä varten.

Vinkkejä parempiin väritulosteisiin:

Tässä on joitakin perusvinkkejä värinhallintaan (kaksi ensimmäistä on tärkeintä):

Luo järkevä ja johdonmukainen valaistusympäristö näytölle, jota käytät muokkaamiseen.

  • Vähäinen valaistus, joka ei vaihtele paljon kellonajan mukaan ja joka ei sisällä sellaisia valonlähteitä, jotka osuvat suoraan näytölle, on ihanteellinen (niin ettei näytöllä näy heijastuksia tai kirkkaita esineitä, kun se on pois päältä). Huonoin mahdollinen ympäristö taas olisi sellainen, jossa aurinko paistaa aamulla näyttöön ja iltapäivällä kasvoillesi.

Profiloi ja kalibroi näyttö noin kuuden kuukauden välein.

  • Jopa halvimmilla nykyaikaisilla näytön kalibrointilaitteilla (alle 130 €) saa tarkempia ja yhdenmukaisempia tuloksia kuin ohjelmiston kalibrointitoiminnoilla, jotka ovat sisäänrakennettuina Mac- ja Windows-käyttöjärjestelmissä. Toisaalta niillä saa parempia tuloksia kuin sillä, ettei kalibroi näyttöä ollenkaan.

Minkä tahansa tavan valitset, tulos on näytön profiili niillä asetuksilla. Kun seuraavan kerran käynnistät Photoshopin, se käyttää luomaasi profiilia. Älä muuta näytön asetuksia profiloinnin jälkeen — varsinkaan kirkkaus-, kontrasti- ja väriasetuksia. Jos muutat asetuksia tai jos merkittävästi muutat ympäristön valaistusta, sinun tulisi tehdä profilointi uudelleen.

Kannettavien tietokoneiden sisäänrakennetut näytöt eivät ole ihanteellisia hyvien värivastaavuuksien aikaansaamiseen tulosteissa.

  • Hyvä värinhallinta vaatii näytön, joka on profiloitu: sen säätöjen tulee olla samanlaiset kuin profiilia luotaessa. Kannettavien tietokoneiden näytöt saattavat olla epätasaisempia (värit ja kirkkaus vaihtelevat näytön eri osissa) kuin korkeatasoiset erilliset näytöt, ja niiden asetukset on säädetty erittäin kirkkaiksi ja/tai niin, että kirkkaus vaihtelee automaattisesti ympäristön valon mukaan. Se on hieno ominaisuus netin selailuun kirkkaassa valossa tai kahviloissa, mutta tulosteet näyttävät aina tummilta — tai mikä pahempaa, joskus kelvollisilta, joskus vähän liian tummilta ja joskus aivan liian tummilta.

     

    Kannettavien tietokoneiden näytöt ovat kuitenkin huimasti parantuneet viime vuosina. Jos aiot käyttää kannettavan tietokoneen näyttöä tulostettavien kuvien muokkaamiseen ja jos kalibrointiin tarkoitettu laite tai sisäänrakennettu ohjelmisto ei ohjaa tietyn kirkkaustason saavuttamiseen, kokeile kirkkaustasoa, joka on noin yksi kolmasosaa tai puolet maksimikirkkaudesta.Kun muokkaat kuvia, palauta nämä näytön asetukset käyttöön ettet joudu turhautumaan huonoihin tai laadultaan vaihteleviin tuloksiin. 

Varmista, että sinulla on profiilit käyttämillesi tulostin- ja paperiyhdistelmille
(tee tämä, kun alat käyttää uudenlaista tulostuspaperia).

  • Useimmissa nykyaikaisissa mustesuihkutulostimissa — erityisesti niissä, jotka on tarkoitettu ennemminkin kuville kuin yrityskäyttöön — on melko hyvät profiilit erilaisille tulostimen valmistajan valmistamille papereille. Nämä profiilit asennetaan tulostimen ohjelmiston mukana. Jos käytät uudenlaista paperia tai paperia, joka ei ole tulostimen valmistajan valmistamaa, sinun täytyy hankkia profiili paperin valmistajan verkkosivustolta tai jostain muualta.

Älä käytä tulostimessa halpaa mustetta

  • Mustesuihkutulostimien muste on kallista — mutta niille, jotka tulostavat vähän mutta laadukasta, ei ole olemassa edullista vaihtoehtoa tulostimen valmistajan musteelle. Säästä halpa muste tekstidokumenteille ja grafiikkaa sisältäville taulukoille. Jos haluat tarkkoja ja yhdenmukaisia värejä, käytä joko tulostimen valmistajan mustetta tai erityisesti kuville tarkoitettua mustetta, esimerkiksi Lysonin valmistamaa mustetta (erikoismusteiden käyttö vaatii myös mukautettuja profiileja — tulostusprofiili on yksilöllinen tulostin-, muste- ja paperiyhdistelmälle). Halvat marketeissa myytävät musteet johtavat todennäköisesti huonoihin ja vaihteleviin värituloksiin ja vähentävät tulostimen käyttöikää merkittävästi.

Valmistele valaistusympäristö näytön lähelle tulosteiden katselua varten
(tee tämä kerran silloin, kun otat tietokoneen työtilan käyttöön).

  • Tarvitset tilan näytön läheltä, jossa on riittävästi valoa tulosteiden katseluun — mieluiten vastaavanlainen valaistus kuin se, jossa tulostetta tullaan katselemaan, ja mieluiten lähellä näyttöä, jotta voit verrata kuvia toisiinsa. Suora auringonvalo ei ole hyvä (silloin on vaikea nähdä näyttöä ylipäänsä) eikä myöskään täydellinen pimeys (mikä voi olla houkuttelevaa silloin, kun katsotaan näyttöä, mutta silloin et voi nähdä tulosteita). Tulostetta ei yleensä kannata katsella vierekkäin näytöllä olevan kuvan kanssa, koska jos valaistus on sopiva tulosteen katselemista varten, näyttö todennäköisesti heijastaa valoa, mikä on huono asia. Paras paikka on pöydällä näytön vieressä.

     

    Vaikka tekisit mitä, tuloste ei koskaan näytä täysin samalta kuin miltä kuva näyttää ruudulla, koska:

    • Näyttö säteilee valoa ja tuloste heijastaa valoa.
    • Tuloste näyttää hieman erilaiselta riippuen valosta, jossa sitä katsellaan: se näyttää erilaiselta häikäisevässä valossa, epäsuorassa auringonvalossa ja hohtavassa valossa.
    • Näyttö ja tulostin eivät voi näyttää kaikkia samoja värejä eivätkä samaa kirkkausskaalaa vaaleasta tummaan. Näytöllä saattaa esimerkiksi näkyä joitakin tumman sinisen sävyjä ja punertavaa violettia, joita tulostin ei pysty tulostamaan — varsinkaan, jos tulostetaan mattapintaiselle paperille. Näyttö saattaa näyttää paljon suuremman kirkkauseron mustasta valkoiseen kuin tulostin (jälleen erityisesti silloin, kun tulostetaan mattapintaiselle paperille). Tulostin pystyy todennäköisesti tulostamaan keskisävyjä ja syviä sinivihreitä ja vihreitä sävyjä, jotka eivät näy näytöllä. Värinhallintaohjelmisto muuttaa useita värejä dokumentissa parhaan tuloksen aikaansaamiseksi eri laitteilla. Se ei pelkästään poista värejä, jotka ovat liian kylläisiä tietylle laitteelle ja korvaa niitä lähimmällä värillä, joka pystytään näyttämään. Se poistaisi kaikki yksityiskohdat väreistä, jotka ovat lähellä laitteen kapasiteetin rajoja. Sen sijaan se vaihtaa hienovaraisesti useita värejä säilyttääkseen yleisvaikutelman.

Käytä vedoksen esikatselua saadaksesi paremman käsityksen siitä, miltä tuloste tulee näyttämään
(tee tämä niin usein kuin haluat tai aina ennen kuin tulostat)

  • Jos olet kalibroinut näytön, Photoshop näyttää näytöllä tarkimman mahdollisen representaation dokumentista. Jos tulostat dokumentin sen jälkeen käyttäen oikeanlaista profiilia, dokumentista tulostuu tarkin mahdollinen representaatio, jonka tulostin pystyy tulostamaan. Yllä luetelluista seikoista johtuen ne ovat yleensä melko erilaisia.

     

    Sen sijaan, että Photoshop näyttäisi mahdollisimman tarkan representaation dokumentista näytöllä, se voi näyttää mahdollisimman tarkan representaation siitä, miltä tuloste tulee näyttämään — ottaen huomioon värit, joita tulostin ei pysty tulostamaan sekä pienemmän sävyskaalan tummasta vaaleaan, jonka tulostin pystyy tuottamaan. Johtuen näistä eroista vedoksen esikatselu (tulostettavien värien esikatselu näytöllä) näyttää aina huonommalta kuin alkuperäinen kuva. Voit halutessasi kompensoida tätä lisäämällä kontrastia tai kylläisyyttä joillakin kuvan alueilla. On hyvä kuitenkin muistaa, että jos väriä ei ole kuvassa siksi, että tulostin ei pysty tulostamaan sitä, väriä ei saa tulosteeseen vaikka tiedostolle tekisi mitä. Valaistusympäristö aiheuttaa rajoituksia esikatselulle samoin kuin se, että tulostin pystyy tulostamaan värejä, joita näyttö ei pysty näyttämään. Se antaa kuitenkin paremman käsityksen siitä, miltä tuloste tulee näyttämään kuin tavallinen (”paras mahdollinen kuva dokumentista”) näyttö.

Katsellaksesi vedosta dokumentista valitse Näytä > Vedosasetukset > Mukautettu ja määritä valintaikkunan kohdat seuraavasti:

  • Jäljiteltävä laite: valitse profiili tulostin- ja paperiyhdistelmälle, jolla haluat esikatsella.
  • Säilytä RGB-numerot: ei valittuna
  • Muodostusmenetelmä: Aistiperustainen tai Suhteellinen kolorimetrinen (näiden välillä ei yleensä huomaa eroa, mutta valinnan tulee vastata sitä, mikä valitaan tulostusvalintaikkunassa tulostettaessa)
  • Mustan pisteen kompensointi: valittuna
  • Jäljittele paperin väriä: valittuna
  • Jäljittele mustaa mustetta: valittuna

Valitse lopuksi OK.

Tämä valmistelee asetukset tätä nimenomaista paperi- ja tulostinyhdistelmää varten ja ottaa vedoksen esikatselun käyttöön. Ottaaksesi vedoksen esikatselun käyttöön ja pois käytöstä tälle määrittelylle valitse Katsele > Vedosvärit. Voit tehdä mitä tahansa muokkaustoimintoja vedoksen esikatselun ollessa käytössä.

Lisensoitu Creative Commons Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0 Unported License -lisenssin mukaan.  Creative Commons -lisenssien ehdot eivät koske Twitter™- ja Facebook-viestejä.

Lakisääteiset ilmoitukset   |   Online-tietosuojakäytäntö